Sivut


lauantai 13. heinäkuuta 2013

Kirjontakansio

Tässäpä vielä kirjontakansion esittely. Muita kansioita en tarkemmin esittele, kun niissä ei ole juurikaan esiteltävää. :D Niissä on siis lähinnä tekstiä, kankaanpaloja, ym. Joitain töitä ja ohjeita saatan tänne vielä laitella koulutöistäni. Varsinkin terveyssidevirkkaus (kuulostaa kummalta, mutta on tosi kivaa) vaatii oman esittelynsä. Olen vain hukannut ohjelappusen jonnekin. Se on kyllä tallessa jossain, mutta missä.... Pitäs vaan heti laittaa kaikki paikalleen eikä tyrkätä lähimpään hyllyyn...
 
 
 
Vaan sitten itse esittelyyn. Kuvien alla niihin liittyvät tekstit.
 
 

Ensin kirjontapistot, joita piti tehdä erilaisia. Osa oli ihan helppoja.
Pistot ylhäältä alas:
Luotospisto
Ketjupisto
Aitapisto
Laakapisto
Sidepisto
Kuusipisto
Pykäpisto
Varsipisto
Solmupisto (tämä ei meinannut onnistua ei sitten millään)
Ristipisto
Etupisto
Linnunsilmäpisto


Vohvelikirjonnasta piti myös tehdä eri pistot. Kuvassa näkyy vähän huonosti, kun lanka on nuin haaleaa. Pistot ylhäältä alas:
Suorapujotus
Koukkupolvipujotus
Aaltopujotus
Kierrepujotus
Ristipujotus
Silmupujotus
Vinopujotus loimilankoihin
Vinopujotus kudelankoihin



Ristipistokirjonta oli myös omana työnään.


 
Silkkinauhakirjonta. En tykännyt tästä yhtään.
Valkea kukka on tehty nauhapistoilla. Tummanpunainen kukka on tehty silmukkapistolla. Viininpunainen taas on tehty linnunsilmäpistoilla. Vihreä kukka on nimeltään iiris. Oikealla ylhäällä valkoinen läntti on hämähäkkiruusu. 


Yllä tilkkumaalaus. Tämä ei ole vaikeaa. Tämä on myös helppo ompelutyö, jonka voi tehdä lastenkin kanssa. Kaikki tilkut ja lankanpätkät tulee hyödynnettyä.

Nimikoiminen käsin. Käytin tähän  laakapistoja. Kivaa, mutta hidasta.

Helmikirjontaa. Nyt en enää erota, että mitä pistoja tässä on. Paitsi toisena oikealla on lenkkejä. Tämäkään ei ollut mun juttu.

Revinnäinen koneella. Ihan hullun hommaa. En kyllä tee toiste... Nimittäin kaikki nuo langat, jotka tosta kankaasta on pätkitty, pitää päätellä tuonne taakse...


Revinnäinen käsin. Vielä hullumpaa hommaa. Kivaa jälkeä saa kyllä aikaan, mutta on niin sikahidasta ja kärsivällisyyttä vaaditaan rutkasti.


Vapaavarsikirjonta ompelukoneella. Yllä oleva on tehty liukenevalle tukikankaalle, joka sitten vedessä liukeni pois. Näyttää aivan epämääräiseltä, mutta tämä olikin vain kokeilu. Tuossa on siis vain lankaa jäljellä.


Vapaavarsikirjonta koneella. Tästä tykkäsin ja saatan tehdä tätä joskus toistekin. Varsinkin, kun sain ompelukoneen mukaan monta erilaista paininjalkaa tätä varten.

Rekipeittokirjonta eli villakirjonta. Tästä saattaisin tykätäkin, mutta todennäköisesti en tätä tee ainakaan ihan heti.



Virvittäinompelu.

Vanukirjontaa yksinkertaisimmillaan. Kahden kankaan väliin laitetaan vanulevy ja kuviot ommellaan ompelukoneella.




Sashiko. Kiinalainen ja japanilainen tapa ommella käsin etupistoin kaksi kangasta yhteen.  Tästä toivottiin esittelyä ja sellaista taisin lupaillakin. Katotaan, saanko aikaiseksi. Googlesta kuitenkin löytyy ainakin englanniksi tietoa ja kuvia myös. Helppo tekniikka, jolla saa kivaa jälkeä aikaiseksi. Tosin alkuperäisessä tavassa kuvion pitäisi olla samanlainen molemmin puolin. Minulla ei ihan onnistunut.


 
Kirjontakansion kannet piti myös kirjoa. Tein kanteen lohikäärmeen. Joku tarkkasilmäinen saattaa huomata, että kuvio on sama, kuin matossa, jonka tein. 

 
 


Lopuksi ketjupistokirjontaa. Helppoa ja mukavaakin. Kohtuunopea tekniikka. Ainut hidastus taitaa tulla siinä, kun lankaa pitää katkaista ja aloittaa alusta uuden kohdan kanssa. Tähän tarvitaan tosi pieni virkkuukoukku. Koko 1 tai 1,5mm lienee sopiva. Kangas ei saa olla liian "tiukkaa". Kuvio piirretään kankaalle (mielellään jollain muulla kuin mustekynällä, niin kuin minä laiskuuttani tein...) ja sitten vain virkataan samalla lailla kuin ketjuvirkkauksessa. Lanka vain otetaan koukulla kankaan läpi.

1 kommentti:

  1. On sulla ollu haastavia projekteja, sanonpa vaan! Virvittäin ompelu näyttää aika hankalalta, mutta vohvelikangas on minulle jo lapsuudesta tuttu juttu. Se on oikeastaan näitä minun käsityöläisurani, jos niin voi harrastuksesta sanoa, alkuvaiheita.

    VastaaPoista